Psykoterapia

Psykoterapia on tavoitteellista kuntoutusta, jossa keskustelun avulla pyritään lisäämään itsetuntemusta ja vähentämään psyykkistä kärsimystä. Tavallisia syitä psykoterapiaan hakeutumiselle ovat esimerkiksi masennus, ahdistus, erilaiset pelkotilat, ihmissuhdeongelmat tai vaikeudet selviytyä opiskeluista tai työstä. Psykoterapiaan voit tulla myös ilman suurempia psyykkisiä pulmia, jos haluat tutustua paremmin itseesi ja tapaasi reagoida ja toimia erilaisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa.

Psykodynaaminen psykoterapia

Psykodynaamisen psykoterapian tavoitteena on lisätä itsetuntemusta, eli kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita sekä sisäisiä ristiriitoja ja ongelmia. Riittävän tiivis ja pitkä terapia mahdollistaa hankalasti sujuneiden kehitysvaiheiden uudelleen kokemisen ja työstämisen sekä sisäisen kasvun. Tapaamisia on yleensä 2 kertaa viikossa ja terapia on usein pitkäkestoista.

Sensomotorinen psykoterapia

Sensomotorinen psykoterapia on kehollinen terapiamenetelmä, joka perustuu neurologiaan, neurobiologiaan sekä trauma- ja kiintymyssuhdetutkimuksiin. Terapiassa kognitiivisen, affektiivisen ja psykodynaamisen terapian teorioihin ja tekniikoihin yhdistetään kehollisia interventioita, joiden avulla pyritään esimerkiksi auttamaan asiakasta tulemaan tietoisemmaksi kehostaan, tunnistamaan kehonsa tuntemuksia tai harjoittelemaan fyysistä toimintaa joka lisää asiakkaan voimavaroja. Terapeutin tuella asiakas tutkii, millä tavoin keho kantaa trauman ja kiintymyssuhdepuutosten taakkaa ja miten tuota taakkaa voi karistaa kehotietoisuuden ja liikkeen avulla. Terapiassa harjoitellaan tarkkailemaan kehon, sisäisten uskomusten ja tunteiden välisiä yhteyksiä sekä kiinnittämään huomiota siihen, miten ajatukset ja uskomukset vaikuttavat fyysisiin tuntemuksiin, asentoon, eleisiin, hengitykseen, autonomisen hermoston vireystilaan ja liikkumiseen.

Mentalisaatio

Mentalisaatio tarkoittaa kykyä pitää mieli mielessä. Se on halua ja kykyä huomioida mielen tiloja niin itsessä kuin toisissa: tunteita, ajatuksia, kuvitelmia, uskomuksia ja aikomuksia. Se on kykyä pohtia, millaisia mielen tiloja toisen ihmisen reagoinnin ja käyttäytymisen taustalla voi olla. Se sisältää samalla ymmärryksen siitä, että toisen ihmisen ajatuksia ja kokemusta ei voi koskaan varmuudella tietää.

Hyvä mentalisaatiokyky auttaa säätelemään omia tunnetiloja, edistää hyvää kommunikaatiota ja luo vakautta ihmissuhteisiin. Vaikka varhaislapsuuden vuorovaikutuskokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä mentalisaation kehittymisen kannalta, mentalisaatiokyky voi vahvistua myös myöhempien hyvien ihmissuhteiden ja esimerkiksi psykoterapian avulla.